Life's a Bitch

6.4.2011

Irtohiuksia

Istuin äsken kylpyammeessa. Se on lempipaikkani tässä asunnossa ja pohdiskelen siellä usein asioita, joka tarkoittaa kylpemishetkien venymistä useiksi tunneiksi silloin tällöin. Tämän kertainen loikoiluhetki vei minut takaisin teiniaikoihin.

Riisuuduin - tummat farkut, valkoinen neule, rintaliivit ja pitsiset alushousut lensivät pyykkikoneen päälle, ennen kuin aloin laskemaan vettä ja istuuduin ammeeseen. Naureskelin ääneen - minulla oli ääretön määrä pitsisiä ja todella sieviä alushousuja, oikein prinsessalle tehtyjä - mutta minä olin kaukana prinsessasta. Katsoin itseäni peilistä tovin - kyllä, samat rumat ja pienet rinnat: tallessa, sama epämuodostuneen näköinen möykkymaha: tallessa, äärettömän kapea lantio: tallessa. Eivät ne olleet muuttuneet parin päivän sisään. Olin saanut kerrassaan mahtavat geenit. Otin rinnat käsiini ja puristin niitä yhteen ja katsoin itseäni peilistä: näin minullakin olisi se kaikkien tuntema tissivako. Onnistuisikohan sellainen teippikikka? Naureskelin jälleen. Vietin vielä hetken peilin edessä, poseerasin eri asennoissa ja ilmeilin, kunnes vesi oli laskeutunut.

Kaadoin ammeeseen saippuaa ja pian vessassa leijaili lempeä vaniljan tuoksu. Siitä mieleeni tuli ensimmäinen tuoksu, jonka olin ostanut 13-vuotiaana Seppälästä. Se oli varmaan ensimmäinen kosmetiikkatuote ikinä, jonka olin omilla rahoillani ostanut. Käytin imelää, vaniljan hajuista tuoksua joka päivä - suihkuttelin sitä joka puolelle ennen kouluun menoa ja se nosti itseluottamustani. Olin lukenut silloin siskoni vanhasta Cosmosta, että vaniljan tuoksu saa poikien aistit heräämään ja ajattelin tietty, että näin kaikki pojat olisivat kimpussani. Eivät kyllä olleet. Jälkeenpäin ajatellen en ihmettele yhtään - en käyttänyt silloin kunnon rintaliivejä, päälläni oli aina ylisuuri keltainen villapusero ja maantienharmaat hiukseni olivat lähes poikkeuksetta tiukalla poninhännällä. Siihen aikaan ne seksikkäät tytöt olivat ahtautuneet Fiorellan farkkuihin - nauroin itsekseni aina salaa heille, kuinka idiootilta he näyttivätkään pursuavien jenkkakahvojen ja stringiensä kanssa! He myös blondasivat hiuksiaan jatkuvasti; ehkä hekin olivat lukeneet siskojensa vanhoja Cosmoja ja omaksuneet ajatuksen, että pojat rakastuivat kusenkeltaisissa hiuksissa, sekä stringit korvissa kulkeviin tyttöihin.

Pestyäni itsestäni eilisen tomut ja ahdistukset, nousin ammeesta ja katsoin, kun vesi lorisi viemäriin. Amme oli täynnä hiuksia - olin ilmeisesti unohtanut syödä vitamiinit. Otin valkoisen pyyhkeeni lavuaarin reunalta ja kuivasin itseni. Taas pyyhkeeseen jäi tukko hiuksia, voi helvetti, minun täytyy ensi kerralla laittaa tehohoitoaine päähän ja muistaa syödä vitamiinit - lääkärikin sitä painotti aina, kun kävin vastaanotolla: "Muista vitamiinit. Muista vitamiinit. Muista vitamiinit...." 

Vilkaisin itseäni vielä kerran peilistä ja huokaisin syvään. Otin vaatteeni pyykkikoneen päältä ja ne kainalossani kävelin keittiöön, otin kaapista kymmenen eri purkkia ja jokaisesta purkista otin muutaman pillerin käteeni. Nyt muistan ne helvetin vitamiinit.

Rakkaudella, Jenny

3 kommenttia:

  1. ei vaan toimi, jos kirjoitat blogi muodossa. Ei kukaan kirjoita blogiin näin : . "Naureskelin ääneen - minulla oli ääretön määrä pitsisiä ja todella sieviä alushousuja, oikein prinsessalle tehtyjä - mutta minä olin kaukana prinsessasta"

    VAAN :

    Naureskelin ääneen - Minulla on ääretön määrä pitsisiä ja todella sieviä alushousuja, oikein prinsessalle tehtyjä - mutta minä olen kaukana prinsessasta.

    Muutenkin liian novellityylillä tehty, Ei vain toimi. Liikaa yritystä.

    VastaaPoista
  2. Joo, tiedän preesens-imperfektiongelman, tunnistin sen.

    En osaa jotenkin kirjoittaa blogiin. Siinä olen jäänyt jälkeen :---D

    Oikeasti en kirjoita edes mitään tämän tyylistä. Tämä oli yritys, joten taidan pysyä omalla alueellani, jossa olen saanut hyvää palautetta. Niin ja se tosiaan tuntuu muutenkin omalta, tämän kirjoittaminen oli hieman erikoinen kokemus. Välillä on vain hypättävä pois omalta mukavuusalueeltaan. :)

    VastaaPoista
  3. Itseasiassa kommenttisi jeesasi paljon, nyt tajusin koko homman idean. Thanx to you Minea! :---) melkein tekisi mieli pyyhkiä tämä pois mutta olkoot nyt

    VastaaPoista